Odottavan aika on pitkä

Pitkästä aikaa Kurittomien keskuudessa tapahtuu jotain jännää.

Viisi pitkää viikkoa takana ja neljä vielä edessä päin. Pipsan maha kasvaa kovaa vauhtia ja pikku ”rouvalla” on ainainen nälkä.

Perheen äidistä on tullut Pipsan paras kaveri, sillä hän on lähempänä keittiötä ja ruokaa. Pipsan lempipaikka onkin tällä hetkellä keskellä keittiön lattiaa.  Tulevan mamman vatsan seutu on pyöristynyt huimasti ja tuntuu, että se leviää kuin pullataikina. Painoakin on kertynyt lisää jo kilon verran eli noin 1/3 osa Pipsan omasta painosta. Pipsa viettää suurimman osan ajasta kyljellään maaten ja pesten pitkää kaulustaan sekä mahansa karvoja. Pientä pesän etsimistäkin on esiintynyt.

Montakohan vauvaa sieltä mahtaa olla tulossa? Minkälaisia pieniä otuksia sieltä putkahtelee? Minkälainen äiskä Pipsasta kuoriutuu?

Pitkään toivottuja ja odotettuja Marskin ja Pipsan pentuja on odotettavissa viikolla 42. Odotusta ja jännitystä on ilmassa!

WE ARE EXPECTING KURILEAN BOBTAIL KITTENS ON WEEK 42

Sire: SC Marmelad Island Julapp, KBL d 24 & Dame: CH Bobby Tail’s Slavena, KBL fs 09 22

Possible colors: black, red, tortie with/without silver, white, tabby

Mainokset

Takapihan macho

Marski, viralliselta nimeltään Marmelad Island Julapp, on meidän ensimmäinen Kuriilien Bobtail, jolla on myös varsinainen kunniatehtävä: hän on kissalamme siitosuros. Marski ei tietenkään ole tietoinen tästä tehtävästä, mutta hoitaa hommansa kun tarve vaatii. Kuriilien Bobtail siitosurokset ovat harvassa Suomessa.

Marski uudessa kodissa syksyllä 2010

Marski uudessa kodissa syksyllä 2010

Pojalla on punainen puolipitkä turkki (Kurilean Bobtail longhair) ja hienot meripihkan väriset silmät. Urokseksi se on hyvän kokoinen ja rotuominaisuuksiltaan saa tuomareilta aina kehuja. Marskille on kertynyt näyttelykilometrejä viime aikoina ja tavoitteena valmistua kesällä 2013 Supreme Championiksi (kissanäyttelyssä myönnettävä titteli). Herra on tietämätön koko asiasta ja varmasti tuntee itsensä enemmän onnellisena kun saa loikoilla isännän tuolissa päivät pitkät oman haaremin naisten ympäröimänä.

Ensimmäinen talvi on takana, maaliskuu 2011

Ensimmäinen talvi on takana, maaliskuu 2011

Luonteeltaan herra on hyvin seesteinen, oman arvonsa tunteva yksilö ja oman isäntäväen manipuloinnin mestari. Se on juuri niitä kissoja, joka kuvittelee, että kaikki maailmassa on häntä varten. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa työhuoneen tuoli, joka on riittävän laadukas nukkumapaikaksi. Myös sohvalla pitää olla jatkuvassa varauksessa oma paikka, jota omat kissanaiset saavat lähestyä vain silloin kun hän haluaa…

Yhtä asiaa Marski ei vaihtaisi ikimaailmassa mihinkään – oman pihan vahtimista, nimittäin. Kaikki ohikulkevat nelijalkaiset, niin naapurin kissat kuin vahingossa karanneet koiraotuksetkin, saavat osakseen armotonta vastarintaa, jos Marski sattuu pihakierrokselle isäntäväen saattamana. Marskin takapihalla kasvaa erityisen rakas oksa, johon hierotaan kaikki mahdolliset hajuviestit ulkopuolisille. Kesäpäivät Marski viettää usein omassa kissatarhassaan loikoilleen, mistä avautuu näkymää läheiselle puistolle. Tarkkailijana hän pysyy hyvin ajan tasalla takapihalla tapahtuvista asioista isäntäväen ollessa töissä.

Marski on kuuden ihanan pikku bobbarin isä, tosin vastuunkannon ja huolenpidon pentueesta hänen onnistui delegoida taittavasti silloiselle emolle ja isäntäväelle.

Tällä hetkellä isäntäväki suunnittelee (Marskilta salassa, tietenkin) kesähäitä, mahdollisesti jopa tuplahäitä, joten herra keräilee voimiaan talven jäljiltä ja nauttii kevätauringosta täysin rinnoin.

Sunny Cat

Sunny Cat

Tyttöjen tuloa ei voinut estää

Ensimmäinen töpöhäntäinen otus Marski saapui onnellisesti Suomeen syyskuussa 2010 ja se saatiin rekisteröidyksi Kissaliitossa FIFe-järjestelmään. Näin meistä tuli virallisesti rotukissan omistajia. Seuraavaksi eteen nousi kysymys: ollako pelkästään onnellisia rotukissan omistajia vai sukeltaako mukaan tuntemattomaan näyttely- ja mahdollisesti kasvatustoimintaan? Harvinaisessa ja melko tuntemattomassa rodussa on omat kiehtovat puolensa, mutta kuinka paljon erilaisia ponnistuksia se vaatii; siitä ei tiedetty silloin paljoakaan.  Vuoden 2009 loppuun mennessä Kissaliiton tilastojen mukaan Suomessa oli rekisteröityjä Kuriilien Bobtailia vain 44 kappaletta.

Onneksi nykymaailma on sellainen, että tiedonjanoisille ja asiasta kiinnostuneille löytyy riittävästi infoa eri lähteistä. Olemme saaneet myös valtavasti tukea kissojemme kasvattajilta sekä suomalaisilta pitkän linjan kasvattajilta.

Marskin näyttelyura lähti käyntiin jo syyskuun 2010 alkupuolella Sotshissa. Marski asui silloin vielä kasvattajansa luona. Suomessa päästiin ensimmäiseen näyttelyyn kesäkuussa 2011. Näyttelykertoja alkoi kertyä lisää ja perheessämme alettiin miettiä vakavasti rotukissojen kasvatustoimintaa. Niinpä Suomen Kissaliiton kasvattajan peruskurssi tuli käytyä elokuussa 2011. Kasvattajanimi FI* Kuriton rekisteröitiin samana vuonna syyskuussa.

Kuriilien Bobtail Marski

Marski tutkimassa tiluksiaan

Mutta mistä siitospojalle saadaan tyttökaveri? Tämän kysymys tuli ajankohtaiseksi keväällä 2011, kun kaikki muut järjestelyt kasvatustoimintaa varten etenivät omaa tahtiaan. Onneksi oli kenen puoleen kääntyä ja juhannuspäivänä taloon ilmestyi räväkkä sisupussi Simppu.

Kuriilien Bobtail Simppu_001

Pääsiäistipu Simppu

Marskista ja Simpusta tuli toistensa parhaat kaverit muutamassa päivässä ja sen jälkeiset kuukaudet menivät näyttelyissä ja kissapariskunnan suhteen syventämisessä. Ensimmäinen pentue näki päivänvalon 30.4.2012, jolloin Simppu ylpeänä äitinä synnytti kuusi tervettä potraa bobbaria: kaksi tyttöä ja neljä poikaa. Simppu on ollut erinomainen äiti ja kasvattaja, pennut lähtivät valloittamaan uusien omistajiensa sydämiä täynnä itseluottamusta.

Kun viimeisen pennun takatassu näkyi, perheen äidin ajatus uudesta tyttöbobbarista ”nosti päätänsä”. Ajatusta oli pyöritelty aikaisemmin ja etsivää pohjatyötä oli tehty useamman kuukauden ajan, mutta aluksi hyvän kodin saaminen ensimmäisille pennuille oli kuitenkin tärkeintä. Harvinaisen rodun osalta se osoittautui välillä hankalaksi yhtälöksi. Sopivan naaraan löytäminen kasvatustyöhön ei ole helppo juttu. Toisen tytön tulo kuitenkin oli yllätys monelle. Hopeavärinen hienohelma Pipsa ilmestyi Kuriton-kissalaan syksyllä 2012.

Kuriilien Bobtail Pipsa_001

Kissalan kuopus Pipsa

Keväällä 2013 FI* Kuriton-kissalassa asustaa kolme valloittavaa töpöhäntäistä Kuriilien Bobtailia, jotka ovat kaikki eri geenilinjoilta ja näin olleen kasvatustoiminta on pääsemässä vauhtiin hyvältä pohjalta.

Mistä kaikki alkoi…

Rotu on tullut tutuksi sattumalta vuonna kesällä 2010, kun perheen äiti Venäjällä käydessään kuuli Kuriilien Bobtaileista. Tästä kissarodusta liikkui paljon tarinoita ja legendoja, niitä verrattiin satuolentoihin, joilla on poikkeukselliset – ei kissalle ominaiset – pitkät takatassut ja jäniksen häntä.

Kuriilien Bobtail kuume valloitti välittömästi koko perheen; kissan hännän muoto ja luonne sekä harvinaisuus Suomessa vetivät puoleensa. Kaikki perheenjäsenet hyväksyivät rodun omakseen siltä istumalta. Näin meille tuli syyskuussa 2010 ensimmäinen punainen ”ilveksemme” Marski venäläiseltä kasvattajalta Island Julapp.

Kuriilien Bobtail Marski_001

Meripihkasilmäinen Marski